keskiviikko 17. joulukuuta 2014

täällä pilkataan suuria



Viime viikot ovat olleet todella tapahtumarikkaita (kuten kuvistakin saattaa päätellä). Elämä on taas näyttänyt kaikki puolensa.

Kuolema ja menetys ja ikävä surettaa ja puristaa rintaa niin, ettei tiedä miten päin olisi, mutta toisaalta ympärillä olevat ihmiset saa sydämen paisumaan kiintymyksestä ja onnesta.

"Rakas Maria täällä ei ole vihreää
Rakas Maria täällä on haalistunutta
mutta missään ei soiteta hautajaismarsseja
niin kuin täällä soitetaan"

"Täällä uuvutaan aamuihin
paetaan ikkunoista vailla vaatteita
ajetaan rajakaupunkeihin taksilla
vannotaan helposti
unohdetaan helpommin
sillä rakkaus on mitä on"


Kaunista kuitenkin on ollut mm.
  • Revontulet jotka leiskuvat ihastuttavan usein tällä pohjoisella taivaalla
  • Taivaan vihreäksi värjäävät tähdenlennot
  • "Minä rakastan sinua"
  • Hillan ja minun ensimmäinen ihka-oikea taidenäyttely! 
  • Valkoinen hanki ja pakkanen sateisen pimeyden jälkeen
  • Se kun istutaan pienessä sumpussa ja ollaan kuin kissanpoikapesue
  • Kun musiikki jytää yksinäisessä maalaustilassa ja voi heilua ja laulaa mukana eikä kukaan kuule tai näe
'
"Rakkaus on mitä on."

torstai 27. marraskuuta 2014

luonnoskirjan kätköistä





Muutama sivu tämänhetkisestä luonnoskirjasta.

perjantai 7. marraskuuta 2014

Taikatalvi








Parasta just nyt:

  • Viikontakaiset Halloween-pirskeet (Mukana menossa mm. avaruussoturi, tietäjäeukko, citypöllö ja Päivi Räsänen!)
  • Spontaanit ideat ja pitkät kävelyretket keskellä yötä kera viinipullon
  • Uudet ystävät ja yhteys
  •  Ihana Lontoon matka ihanan ystävän kanssa
  • Talven tulo! Täällä on jo tosipaljon lunta ja lämpötila on pysynyt alle 10 asteen jo monta päivää. Tykkään.
  • Se, kun on koko ajan ihmisiä ja tekemistä
  • Ääneenlukupiiri ja se, kuinka Veljeni Leijonamielen alku saa mut aina itkemään.
  • Pikkukylän rauhallisuus ja ulkoilman staattiuus talviyönä
Alan pikkuhiljaa tottua siihen faktaan, etten tunne itseäni vielä yhtään ja se on ihan ok. Muutaman Liminkakuukauden jälkeen on tullut huomattua, että elämässä tosi harva asia on oikeesti täysin pysyvää, mutta se ei välttämättä ole huono asia. Oon kuitenkin ihan kamalan onnellinen siitä, että mulla on täälläkin ihmisiä, jotka tuntee mut ihan läpikotasin.

Elämä on aika kivaa.

torstai 2. lokakuuta 2014

kuka mikä missä








Inspiroitumista, työn iloa, uusia tuttavuuksia (intoa, pelkoa, jännitystä, odotuksia), yhteisö,
loppukesän puistokaljat ja kuiva nurmi,
syksyn värit ja kirpeät aamut,
epäilyksiä ja epätoivoa, mutta toisaalta lopulta toivottavasti mielenrauhaa.
Harry Potter - Golden SnitchElegant Rose